Vuosikokous 2020 siirretty erikoisnäyttelyn yhteyteen 13.6.!

Huomio! Vuosikokous 4.4.2020 on päätetty perua meneillään olevan pandemiatilanteen ja viranomaisten suosittamien tapahtumarajoitusten vuoksi. Vuosikokous on siirretty Pienpystykorvien erikoisnäyttelyn yhteyteen 13.6.2020 Espoossa, Pirttimäen ulkoilualueella (Kunnarlantie 110, Espoo). Kokous alkaa heti näyttelyn ryhmäkehien päätyttyä. Kokouskutsut toimitetaan jäsenille viimeistään 2 vkoa ennen kokousta sähköpostitse. Mikäli et saa sähköpostia, kannattaa sen oikeellisuus tarkistaa jäsensihteeriltä mirja.parkkonen@gmail.com

Terveyskyselyn tulokset 1/2020

Terveyskyselyn tulokset
Kleinspitz tilastot 1/2020 (214 vastausta)
Pomeranian tilastot 1/2020 (111 vastausta)

Kennelliiton terveyskysely
Uusi terveyskysely on julkaistu 3/2019. Yhdistys suosittelee jokaiselle kleinin ja pommin omistajalle kyselyn täyttämistä ja tietojen päivittämistä myöhemminkin, mikäli koiran terveydentilassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Näin saamme tietoa rotujen terveystilanteesta. Yhdistys saa tiedot julkaistavakseen nimettömänä, siten ettei yksittäistä koiraa tai sen omistajaa voida tunnistaa.
Yhdistys kiittää jo tähän mennessä vastanneita koirien omistajia lämpimästi tiedon jakamisesta!

Ilmoittaudu Kasvattajapäivään 9.9. mennessä!

Julkaisimme talvella kyselyn luentoaiheista, joista kasvattajat sekä muut kiinnostuneet haluaisivat tietää lisää. Ja tässäpä ne nyt ovat, suosituimmat aiheet syksyn Kasvattajapäivän luentoina. Toivottavasti saamme runsaan osanoton ja aktiivista keskustelua aikaiseksi!
Yhdistys tukee jäsenten osallistumismaksua, mutta tapahtuma on avoin myös muille. Ilmoittaudu mukaan!

Merle-värin jalostus pommeilla ja kleineilla

Suomessa on ruvettu jalostamaan enenevässä määrin merle-värisiä pommeja lähinnä kysynnän ja pentujen korkean hinnan vuoksi. Jalostustoimikunta ei hyväksy merle-värin jalostusta, koska väri ei kuulu pystykorvien väreihin ja merlevärin aikaansaava geeni voi tuoda mukanaan vakavia terveydellisiä ongelmia.

FCI:n rotumääritelmän mukaan, jota meilläkin noudatetaan, merle on hylkäävä väri. Naapurimaissamme Venäjällä ja Virossa ei edes ole mahdollista rekisteröidä pomeranianrotuisia koiria merle‐väriseksi. Yhdysvalloissa kaikki värit ovat sallittuja AKC:n rotumääritelmän mukaan, ja merle‐väri on saatu siellä aikaan roturisteytyksellä. Väriä myydään ns. eksoottisena värinä pommeilla, ja pennuista saadaan täten suurempi hinta värin erikoisuuden takia. Joidenkin amerikkalaisten kasvattajien mukaan risteytykseen olisi pommeilla käytetty shetlanninlammaskoiraa. Väri kuuluu monen paimenkoiran värikarttaan, ja niiden lisäksi väriä esiintyy mm. mäyräkoirilla ja tanskandogilla. Pystykorvien väreihin merle ei kuitenkaan kuulu.

Sen lisäksi, että väri ei kuulu pystykorvan väreihin, se voi tuoda mukanaan vakavia terveydellisiä ongelmia erityisesti homotsygoottisena, eli geenin tullessa molemmilta vanhemmilta. Merle‐värin periytymismalli on dominoiva mutaatio, ja dominanssi on epätäydellinen. Epätäydellinen dominanssi aiheuttaa sen, että merlestä aiheutuvien oireiden vakavuusaste vaihtelee. Merle‐geeni M dominoi ei‐merleä, m‐geeniä, jolloin ilmiasultaan merle‐koira on genotyypiltään joko M/m tai tuplamerle M/M. Merletekijä vaikuttaa väriin vaalentaen satunnaisesti koiran eumelamiinipigmenttiä eli mustaa, ruskeaa, sinistä ja lilaa aiheuttaen ns. marmorointikuvion. Sen sijaan feomelamiiniin (punainen, keltainen) merle ei vaikuta. Merleä kutsutaan mustapigmenttisillä koirilla usein blue merleksi, vaikka se ei olekaan sama kuin D‐lokuksen sininen väri. Ruskeapigmenttisillä väriä kutsutaan yleensä punamerleksi. Yleensä merle koira on genotyypiltään M/m, jolloin merle‐tekijän vaalentamat alueet ovat vain paikoittaisia ja niiden laajuus vaihtelee. Muualla kuin merle‐tekijän haalistamissa kohdissa koiran väri on normaali. Jos merle‐laikku osuu silmiin, iiris on joko kokonaan tai osittain sininen. Homotsygoottisella merlellä, genotyypiltään M/M (eli koira, joka on perinyt merle‐tekijän molemmilta vanhemmiltaan) voi olla alueita, joille merle‐laikku on osunut kahteen kertaan eikä näillä alueilla ole eumelamiinia lainkaan. Tästä syystä niillä on enemmän valkoista eikä välttämättä ole helppo erottaa, johtuuko valkoisuus kirjavan koiran valkoisista merkeistä vai merlestä.

Homotsygoottisena merle aiheuttaa silmän kehityshäiriöitä ja sairauksia. Häiriö voi olla lievä tai vakava. Silmä voi olla epänormaalin pieni tai puutteellisesti kehittynyt aiheuttaen mm. valonarkuutta tai silmä voi jopa puuttua kokonaan. Merle voi tuoda mukanaan myös eriasteisia kuulo‐ongelmia, ja merlenvärinen koira voi olla kuuro joko toisesta tai molemmista korvistaan.

Vaikka saattaisi kuulostaa siltä, että merlen jalostaminen olisi helppoa vain välttämällä kahden merlen yhdistäminen ja täten terveydellisten riskien eliminointi, näin se ei kuitenkaan ole, eikä etenkään meidän rodussamme. Merlen erottaminen koiran ilmiasun perusteella ei aina ole helppoa, sillä satunnaiset läikät ja ainoastaan eumelamiiniin (= mustaan, ruskeaan ja siniseen väriin) kohdistuva vaikutus saattaa tehdä sen, että merle jää pommeilla huomaamatta. Esimerkiksi soopelilla tai valkokirjavalla koiralla merle voi olla todella vaikea löytää, koska niillä saattaa olla vain vähän eumelamiinia (mustia, ruskeita tai sinisiä karvoja), joihin laikutus voi osua. Merleä saattaa olla koirassa myös ainoastaan pieni läikkä, jolloin se voi olla lähes mahdoton huomata, paitsi kasvattajan, jolla on pitkä kokemus väristä. Merle‐väri näkyy parhaiten vastasyntyneillä, jolloin soopelikarvoitus on tummimmillaan ja karva lyhyttä. Kaikkein ongelmallisin väri on puhtailla oransseilla, kermanvärisillä ja valkoisilla, e‐geeniä homotsygoottisesti kantavilla koirlla (e/e), jotka ovat jo syntyessään puhtaan oranssin/kermanvärisiä ilman lainkaan soopelia karvoitusta, eli ilman eumelamiinia (mustaa, ruskeaa, sinistä), joissa merle‐väritys voisi olla nähtävissä.

Jalostustoimikunta suosittaa, että koirat rekisteröitäisiin sen värisinä, kuin ne todella perimältään ovat. Tästä syystä halutaan, että merle‐väri on valittavissa koiran väriksi Koiranetissä sitä rekisteröitäessä. Jalostustoimikunta suosittaa lisäksi, että myös sellaiset soopelit, joista pentuina näkee, että ne ovat perimältään merlejä, rekisteröitäisiin merleksi, vaikka väri aikuisena olisikin lähinnä esimerkiksi oranssisoopeli. Merlet kleinit/pommit tulisi rekisteröidä EJ‐rekisteriin. Jalostustoimikunta näkisi lisäksi hyvänä kaikkien tuontikoirien DNA‐testaamisen, koska ei voida tietää, missä linjoissa geeni saattaa kulkea. Jalostustoimikunta tiedostaa, että suuri osa tuonneista on linjoista, joissa on ainoastaan perinteisiä saksanpystykorvan rotumääritelmässä sallittuja värejä, mutta koska geeni ei aina näy aikuisella ilmiasussa, DNA‐testaus olisi suotavaa.

Jalostustoimikunta
Kirjoittanut: Mirja Lager

Lähteet:
Merlemutaatio homotsygoottisena, MMT Katariina Mäki
Värisivut, Maija Ojala

Merlejuttu (julkaistu Pienpystykorvat 3/2018 -lehdessä)

Tärkeä tiedote: Osallistu uuteen terveyskyselyyn!

Kleinspitz- ja pomeranian-rotujen jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) työstäminen on käynnissä. JTO on ollut suunnitelmissa jo vuosia, mutta erinäiset asiat ovat hidastaneet sen valmiiksi saamista, mm. terveystilastojen puute. Nyt sinä voit antaa oman panoksesi sen tekemiseen osallistumalla Kennelliiton uudistettuun terveyskyselyyn. Uusi kysely on avattu maaliskuussa 2019, joten täytä kysely kaikkien koiriesi osalta, vaikka olisit joskus aiemmin osallistunut toiseen terveyskyselyyn. Kyselyyn vastaamiseen kuluu aikaa noin 5-10 min, mutta se antaa arvokasta tietoa rotujemme nykyisestä terveystilanteesta. Kyselyyn pääset allaolevasta linkistä.

Yhteenveto tuloksista yhdistykselle ja jäsenten nähtäville

Terveyskyselyyn annetut vastaukset kertyvät ainoastaan Kennelliitolle. Kun kyselyn on täyttänyt vähintään 100 rotujemme edustajaa, tulemme saamaan kaikista tuloksista koostetun yhteenvedon Kennelliitolta. Yhteenvedosta ei selviä yksittäisen koiran tietoja eikä niitä luovuteta myöskään rotuyhdistykselle. Tieto rodun terveystilanteesta kuuluu kaikille harrastajille, joten ajantasaiset yhteenvedot tullaan julkaisemaan myös jäsenistön nähtäville yhdistyksen nettisivuilla ja/tai lehdessä, mutta tämä vaatii toteutuakseen riittävän määrän vastauksia.
Kiitos jo etukäteen panoksestasi vuosia suunnitellun JTO:n valmiiksi saattamiseksi!
Kennelliiton terveyskysely (Julkaistu 22.3.2019)

Lähetä agilitytulokset 18.1. mennessä!

Agilitytulokset viime vuodelta tulee toimittaa 18.1 mennessä, jotta on mukana vuoden agilitypienpystykorva-kisassa. Tulostaulukkopohja sekä kilpailun säännöt löytyvät täältä. Taulukko pohja kannattaa tallentaa ensin omalle koneelle, täyttää ja sitten lähettää pisteenlaskijoille. Ja tämän vuoden tulosten tallentaminen kannattaa kunkin kilpailijan aloittaa heti, niin se vähentää vuoden lopussa tehtävää työtä.

Agilityn tulostaulukot lähetetään Tarja Klemolalle tarja.klemola@phnet.fi 

Hanki agilitylisenssi ja edusta Pienpystykorvia

Pienpystykorvat ry on hyväksytty Suomen Agilityliiton jäseneksi, joten voit halutessasi edustaa yhdistystä (PIENPY) vuoden 2019 lisenssillä! Yhdistyksen ”ensimmäiselle agility vuodelle” meillä on tavoitteena saada kasaan oma edustusjoukkue agilityn SM-kisoihin 23. – 25.8.2019 Vantaalle!

Ohjeet lisenssin hankintaan löydät tästä.

Rally-tokon rotumestarit 2018!

Rotumestaruustulokset

1. Marika Koivisto ja kleinspitz Holly z Temnych Noci ”Enne” ALO 96
2. Vuokko Cumlander ja kleinspitz Kleintrouble Little Lightning ”Lasse”
ALO 95
3. Erja Nurmisto ja pomeranian Baby-Doll’s Symbol of Love ”Zera” VOI 79
x 1,2 94,8 RTK3

Rally-tokomestaruudesta kilpailtiin Tampereella TAMSK:in kisojen
yhteydessä 27.10.2018. Kisoihin osallistui kolme kleinspitziä ja yksi pomeranian.
Kilpailu mestaruudesta oli tiukka, sillä kolmen parhaan tulokset ovat
alle 2 pisteen päässä toisistaan. Lisäksi kolmanneksi sijoittuneet Erja
Nurmisto ja Zera ansaitsivat hienolla tuloksellaan
RTK3-koulutustunnuksen.

Tokomestaruuskilpailuja ei valitettavasti tänä vuonna järjestetty liian
vähäisen osanoton vuoksi.

Aiempien vuosien tulokset ja kuvia löydät täältä.